Ensimmäistä postausta tehdään. Tästä se alkaa. Ajattelin blogissa keskittyä ennen kaikkea matkustamiseen, mutta väliin tulee varmasti sujahtelemaan muitakin juttuja.
Olen monena kesänä matkannut mieheni kanssa moottoripyörämatkalle Italian upeisiin maisemiin, sekä päässyt kokemaan Italian herkullisen keittiön. Välimeren rento tunnelma, Italialaisten tapa nauttia ruuasta ja nuo huikeat maisemat ovat lunastaneet paikan sydämestäni.
Pohjois Italiassa sijaitseva Passo Dello Stelvio, unohtumaton alppitie. Suosittelen ehdottomasti ottamaan ajolistalle, mikäli huudeilla liikutte. Paikotellen mutkat ovat todella jyrkkiä ja sivukaiteet puuttuvat. Tiellä kuitenkin tulee vastaan matkailuautoja, sekä asuntovaunuja. Stelviolle nousimme Suzuki Hayabusalla ja hyvin tuo sinne taipui. Huippu oli ensimmäisiä aidosti korkeita passoja, joihin kipusimme. Se on jännä, miten alkupässä tietä ei voi kuvitella niitä huikeita maisemia mitä alpit huipuillaan tarjoaa ja miten korkealle voi päästä.
Mutkat, jotka eivät jätä ketään kylmäksi. Ylhäällä 2758 metrissä, lumihuippujen ympäröimässä maisemassa herkullista pizza. Pizza Italiassa on juuri niin hyvää, kun tarinat kertovat. Suurimpana erona meillä totuttuihin pizzoihin - Italialaiset laittavat juuston aina pizzan pohjalle. Näin pohja imee juuston rasvan, ja tekee pohjasta herkullisen. Suositten ehdottomasti kokeilemaan tätä pientä kikkaa. Toinen no no on ananas. Italialaiset eivät koskaan käytä pizzassaan ananasta. Ps. eivätkä he taida tunnistaa myöskään jauhelihaa.
Ilma ylhäällä on ohutta ja kesälläkin asteita oli vain +5. Sitä tuntee itsensä kovin pieneksi noiden jylhien maisemien keskellä. Siinä ne ovat aina kohonneet. Ikilumi peittää huiput ja tuo valo ylhäällä, pilvien ympäröimänä on vaaleinta ja ohuinta valoa, jota olen koskaan nähnyt. Hetkittäin epätodellinen tunnelma. Varsinkin ensikertalaiselle.
Tänä syksynä ilmestyi oiva kirja Italia faneille; Saku Tuomisen PIZZE. Suosittelen teille, jotka haluatte viedä pizzan valmistuksen uudelle tasolle. Kirjassa perehdytään käytännönläheisesti pizzan historiaan, sekä valmistukseen. Ihan ehdottoman kannattava sijoitus keittiön kirjavalikoimaan. Jo pelkkä kirjan kuvitus saa ruokahalun heräämään.
Tämän syksyn sunnuntait ovatkin muodostuneet perheessämme pizzasunnuntaiksi. Mikä rento tapa päättää viikko ja odottaa uuden alkua. En ole tiennyt, miten taitolaji voi taikinan valmistus olla. Miten Italialaiset suhtautuvat ruuanlaittoon täydellä sydämellä.
Olen ottanut valmistukseen kolmen koon säännön: Korkeintaan kolme täytettä. Korkealaatuiset raaka-aineet. Kohotus. Hyvälaatuinen puhvelimozzarella on yksi pizzani vakiotäytteistä. Toinen suosikkini on mutti tomaattimurska. Tomaattikastikkeen maustan päivää ennen jääkaappiin maustumaan. Kirjassa hyvät ohjeet myös tähän.
Tämän sunnuntain pizza on salami, mozzarella, kapris. Vähän helpotusta Italia ikävään. Neljä yötä jouluun ja kvartaali kevääseen. Ihanaa alkavaa Jouluviikkoa.
Nähdään taas. Ja vähän voi haaveilla myös Italiasta.
-Johanna, Moi-
Nähdään taas. Ja vähän voi haaveilla myös Italiasta.
-Johanna, Moi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti