Vielä kymmenisen vuotta sitten en tuntenut montaakaan maassa kävijää, enkä kieltämättä edes ajatellut koko maata paikkana, joka pitäisi kokea. Nyt lähivuosina maa on tullut matkatoimistojen listalle ja hyvä niin. Helsingistä pääset kolmessa tunnissa vanhaan ja kauniiseen Splitiin.
Minäkin pääsin Kroatiaan. En kolmessa tunnissa.
Olen herännyt aamulla Italiasta, Triesten rantakaupungista, läheltä Slovenian ja Kroatian rajaa. Matkamme kohti uutta ja tuntematonta Kroatiaa on alkanut.
Ensikosketukseni maahan on helteinen. Aurinko polttaa kuumempana, mitä olen koskaan tuntenut. Maasto on hyvin karua, vuorilla ei juuri kasva kasvillisuutta. Keskieuroopan alpimaisemiin verrattuna täysin erilainen maasto. Lämpömittari kohoaa nopeasti +38 asteeseen, pikatiellä tuulenvire tuntuu kuumalta viimalta, jotain mitä en voi kuvitella tapahtuvan moottoripyörällä edetessä. Kuuman ilman pystyy näkemään väreilevinä aaltoina horisontissa. Keho janoaa nestettä, mieli nauttii joka solullaan. Reittimme kulee osittain Adrianmeren rantatietä pitkin. Kaunis rantatie on suhteellisen nopea, mutta jossain kohtaa helle alkaa tuntumaan niin kuumalta, että vaihdamme nopeampaan pikatiehen.
Olemme varanneet Inter Home n kautta meille asunnon kahdeksi yöksi, 40€/yö. Majoitusmuotona pienkerrostalo, jossa kaksi makuuhuonetta ilmastoinnilla, suihku, sekä parveke. Jääkaappi huoneistosta löytyi myös. Inter Homen kautta olemme saaneet hyviä majoituksia, sekä ensiluokkaista henkilökohtaista palvelua. He räätälöivät sinulle haluamasi majoituksen, sekä tekevät ehdotuksia vaihtoehdoista. Suosittelen lämpimästi, jos olet yöpymässä pidempään, etkä halua hotellimajoitusta. Varsinkin näin kaveriporukalla kun reissaamme on huippua kun on yhteinen oleskelutila, sekä parveke jossa voi relata rauhassa ja pitää vaikka pienet päiväbileet ;)
Nehän me myös pidämme!
 |
| Villa Ana, Zadar |
Rauhallisen tien päässä majoituksemme, Villa Ana. Rantaan muutama kilometri. Suloinen kotoisa pieni Villamme, majapaikkamme kohteessa.
No, koska meillä on jääkaappi, niin sehän pitää täyttää. Kauppareissu Zadarissa on myös kokemus. Paikallinen supermarketti sijaitsee pienen kävelymatkan päässä majoituksestamme. Olutbaari kaupan aulassa houkuttelee kylmällä juomallaan. Kaupan valikoima on laaja, viineistä, lihatuotteista suurimpiin melooneihin mitä olen koskaan nähnyt. Hedelmät ovat tuoreita ja makeita, auringossa kypsyneitä. Mehän ostamme niin paljon kun jaksamme kantaa. Taidamme hullaantua halvoista hinnoista. Emmekä osaa aavistaa, että huomenna meitä odottaa oluttalkoot, koska juomaa on ostettu ehkä kuitenkin snadisti liikaa.
Kroatiassa rahayksikkö on kuna, ja hintataso on hyvin alhainen. Vaihdoin Suomessa 150€ kuniksi ja sillä elelläänkin sitten ihan herroiksi kaksi päivää. Summasta maksettiin n80€ yöpymisistä ja lopuilla söimme ravintolassa kolmen ruokalajin illalliset, matkustimme taksilla viitisen kilometriä vanhaan kaupunkiin, täytimme jääkaapin ääriään myöten täyteen juomaa ja pikkusuolaista. Kävimme rantakahvilassa, jätskibaarissa, kahvilla.
Zadarin kaupunki on vanha kauppakaupunki, sekä Kroatian entinen pääkaupunki. Historia on vahvasti esillä kauniissa vanhassa kaupungissa. Kuten useimmat, niin myös tämäkin vanha kaupunki tarjoaa laadukkaita ravintoloita, pieniä tunnelmallisia pubeja, katuterasseja, turistirihkamaa. Kaupunki on hyvin suosittu matkakohde varsinkin elokuussa. Vanhan kaupungin laidalta saat kätevästi taxin takaisin majoitukseesi, mikäli se ei sijaitse kävelymatkan päässä.
Adrianmeri on hyvin suolainen meri. Rannan tiet ovat paikotellen melko liukkaita, kun suolavesi kulkeutuu ilman mukana tielle. Itse ranta on pyöreäkivistä ja sileää vaaleaa kiveä, samoin meren pohja. Minä en pulahtanut, mutta vesi oli hyvin lämmintä. Varjossa auringon alla päiväkahvilla, lomalla. Meren rauhottava pauhanta, siniseltä taivaalta paistava aurinko. Se hetki, minulta ei puutu juuri tällä hetkellä mitään.
Helteiset, kauniit muistot jäivät. Maan karu vuoristo, ystävälliset ihmiset ja edullinen hintataso. Hyvin hoidetut tiet, puolison palanut iho, sinisenä kimmeltävä Adrianmeri. Ehkä palaan vielä joskus.
Silloin matkamme jatkui kohti Sloveniaa, Bledin kaupunkiin, pieneen majataloon. Siitä sitten toisella kerralla.
Nähdään taas.
Johanna, Moi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti