Ciao Italia!

Eurotour Part 4 Iselsberg-San Vito di Gadore

Perjantai 5.7. Aurinkoa täydeltä taivaalta. Aamupalalla olimme jo 7.30 ja lähtö tunnin kuluttua kohti Italiaa. Edellisenä iltana totesimme  navigaattorin temppuilleen niin huolella, että varmuudeksi turvauduimme vanhaan kunnon  kynä-paperi navigointiin. 

Reitille olimme suunnitelleet Passo Maurian. Kokonaismatkaa ei Islesberger-San Vito di Garore ole kuin 100 km, jos etenee suorinta tietä perille. Tarkoitus ei kuitenkaan ole edetä nopeinta reittiä vaan nähdä niitä pienempiä syrjäisiä alppiteitä. Maisemat ovat huikeat ja mutkitteleva tie Passo Maurialle osottautui juuri oikeaksi valinnaksi. Linkki videoon

Tiet tuolla seudulla ovat lähes poikkeuksetta hyvässä kunnossa ja varsinkin nuo rauhallisemmat Passotiet ovat mukavia edetä pyöräilijöiden puuttuessa. Rajan ylitystä ei juurikaan huomaa siirryttäessä Itävallan puolelta Italiaan, eikä näillä rajoilla ole mitään rajamuodollisuuksia. Vain yhtenä vuotena, silloin kun eurooppaa ravisutteli pakolaisten vyöry eteläisistä valtioista on meidänkin pitänyt näyttää passimme Itävällan hiljaisella vuoriston rajanylityspaikalla. Mutta tuo oli kyllä poikkeus tuo vuosi. 

Olimme valinneet seuraavaksi kahdeksi yöksi huoneen parvekkeella pienestä San Vito di Cadoren vuoristokylästä. San Vito di Cadore sijaitsee Veneton alueella ja asukkaita kylässä on vain 1700. Vaikka kylä on pieni on ravintolavalikoima silti hyvä, sekä paikallinen marketti ja leipomo ovat valikoimaltaan laajoja. Cortina  d´ Ambezzoon on matkaa vain kymmenisen kilometriä ja majoitus tässä pienemmässä kylässä on huomattavasti halvempaa kuin olympiakisoistaankin tunnetussa Cortinassa. Majoitus sijaitsee hyvien etäisyyksien päässä Cortina d´Ampezzon kauniista alppiteistä, joihin oli tarkoitus tehdä seuraavana päivänä päiväajelu. 

Näkymä hotellihuoneen parvekkeelta

Hotelli FIORI Dolomites Experience Hotel www.fioridolomitesexperience.com on kaikkea mitä toivoa vain voi hotelliyöltä. Tämän hotellin aamiainen lukeutuu valikoimallaan ehdottomasti top3 hotellieni joukkoon. Kaikkea on, tuoretta, hyvää. Mitään ei puutu. Hotellilla on myös oma leipomonsa ja lounge on hotellivieraille avoinna klo15-17. Loungessa tarjoillaan leipomon tuotteita, leivoksia, täytettyjä leipiä, kakkuja, virvokkeita. OmistajaHerra tuli kanssamme keskustelemaan ja esitteli omistamansa olympiatulen lyhdyn vuodelta 1956. Huikeaa. 

Hotellin aamiaistarjontaa

Helle suosi myös täällä. Lukemat kipusivat taas +30 asteeseen. Päiväreissu suuntautui Passo Pordoille, Passo Sellalle ja Passo Gardenalle. Passot ovat juuri niin kauniita kuin kuvissa. Mutkittelevat vuoristotiet, kesäinen helle, lumihuiput sekä...tuhansia pyöräilijöitä! Osuimme Passo Sellan matkalla pyöräkilpailujen reitille. Ja kun puhun pyöräilijöistä niin puhun tuhansista kilpapyöräilijöistä. Passot Gardena ja Pordoi olivatkin jo sitten rauhallisempia. Joskin nämä suositut vetävät aina väkeä. Tässä sinulle mukava kolmen Passon reitti. Aikaa tälle voi varata kolmesta tunnista eteenpäin. Lähiseudulle osuu myös Passo Giau, joka on yksi huikeimmista ja jännittävimmistä alppiteistä, jossa olen koskaan käynyt. Voit lukea passoteistä edellisistä postauksistani.

Gardena Pass, Sella Pass, Pordoi Pass, 

 

Italialaiset elävät syödäkseen, uskallan väittää. Aivan pienimmistäkin kylistä voit löytää uskomattomia ruokapaikkoja. Suomalaisena kun ei millään ota ymmärtääkseen, että myös kapean metsätine päässä voi odottaa ruokataivas! Kannattaa poiketa myös niille piemimmille teille, jos bongaat Ristorante opasteen.  

 

Tätä kirjoittaessani on lumi värjännyt maan valkoiseksi. Aurinko paistaa täydellisenä pakkastalvipäivänä. Useimpina vuosina olen tähän aikaan vuodesta aloittanut tulevan kesän matkasuunnitelmat. Miettinyt reittejä, varannut majoituksia. Ensi kesästä ei kukaan tiedä. Mieleni tekisi jo vähän piirtää google mapsiin suuntaviivoja, kurkistella Bookingin valikoimaa, etsiä pikkuisia B&B paikkoja. Ehkä. Ehkä positiivinen ja optimistinen ajatus antaa vallan ja ihan pikkuisen jo suunnittelen.

Silloin, heinäkuisena sunnuntaiaamuna ukkossade oli raikastanut vuori-ilman ja me pakkasimme tavaramme ja suuntasimme kohti San Piedro D Olbaa. Silloin kaikki oli Perfetto!

Fino alla prossima volta! Johanna