Eurotour Part 6 San Piedro D`Olba-Sisteron
Maanantaina heinäkuisena helleaamuna lähdimme kohti Ranskaa. Päivän siirtymä oli alkuperäisen suunnitelman mukaan 430km ja ajatuksemme oli ajaa Nizzan kautta kohti Ranskaa. Säätiedotus lupasi kuitenkin sadetta juuri tuolle alueelle, joten vaihdoimme suunnitelman ja lähdimme kohti Cuneota, ja tarkoituksena ajella myös alppiteitä. Joitain vuosia sitten yövyimme Cuneossa ja tässä myös ihana vanha Italialaiskaupunki. Hyvä muistot jääneet myös Cuneosta.
Reitti osottautui täydelliseksi valinnaksi. Tiet olivat rauhallisia, ja vetivät hyvin. Pysähtelimme välillä tauolle kauniin paikan tullen, söimme eväitä ja otimme kuvia. Tällä kertaa jätimme huoltoasemat rauhaan. Mukaan ei paljoa eväitä mahdu, mutta jääteet ja pähkinät riittävät pitämään nälän ihan hyvin. Linkki videoon
Ranskaa lähestyttäessä pääsimme nauttimaan rauhallisista täydellisistä vuoristoteistä. Strada Statale della Maddalena tarjoilee kaikkea mitä alppitieltä vain toivoa voi! Kun takapenkillä on neljäsataa kilometriä räpsinyt kuvia oli vähintäänkin odotettavissa, että juuri noiden kauneimpien teiden aikana kamerasta loppui akku. Pysähdyimme ylös syömään 1991m korkeuteen Bar Ristorante del Lagoon. Tämä passoreitti oli ihanan rauhallinen, vain harvoja vastaantulijoita. Näistä nautin ehkä eniten.
Teiden varsia laidunsivat lehmät, vuoristopurot mutkittelivat vieressämme. Takapenkillä kuvaan useimmiten Nikon pokkarilla, joka tekee myös kelpo videopätkää. Matkassa mukana myös GoPro, sekä Mavic Air, joita minä en ole vielä opetellut käyttämään. Maddalena Pass jatkui Ranskan puolelle ja valtion vaihtumista ei huomannut kuin pienestä Italia kyltistä. (kuva alla) Nämä ovat tyypillisimpiä rajanylityksiä valtiosta toiseen noilla seuduilla.
Sisteron, lempinimeltään Provencen portti, sijaitsee Kaakkois-Ranskassa. Sisteron tunnetaan valtavasta linnoituksestaan, joka hallitsee uljaasti koko kaupunkinäkymää. Asukkaita tässä pienessä Ranskalaiskylässä on noin 7600, eli pieni kaupunki tämäkin. Mutta, se miten nämä väkiluvultaan pienet kaupungit poikkeavat Suomen vastaavista ovat kuin, kliseisesti sanottuna yö ja päivä. Se kun meidän Suomessa väkiluku on 7600 tarkoittaa useimmiten kovin suppeaa palveluvalikoimaa, niin näillä kulmilla se ei automaattisesti tarkoita syrjäistä pikkukylää vailla ravintolaa ja tasokkaita kauppoja.
Olimme varanneet seuraavaksi yöksi Hotel Le Tivolin, joka sijaitsee kaupungin välittömässä keskustassa. Sen hetken hinta 74,60/yö ei sis aamiaista tuntui jälkikäteen ylihintaiselta. Paikka saa täydet pisteet sijainnista, sekä autotallista, mutta ilmastoinnin puuttuessa tämä valinta osottautui hutiksi. Helle nimittäin jatkui kolmenkympin tietämissä myös täällä.
Tutustuminen kaupunkiin, ja sen nähtävyyksiin hoitui hienosti possujunassa muiden turrejen kanssa. Video kaupungista Opastettu alle tunnin kierros oli joka euron arvoinen. Juna kiertää kaikki kaupungin nähtävyydet, sekä kipuaa linnoituksen huipulle. Ei siinä helteessä olisi jalan jaksanut. Kaupunki on, varsinkin kesäisin vilkas turistikaupunki ja kauppatarjonta on myös kattava. Kaunis, kukkasin koristeltu kaupunki. Iltapäivä meni kaupunkiin tutustuen, pikkuSparissa käyden ja illalla hotellin terassilla päivän tallennettua materiaalia purkaen. Ehkä pari pitkää samalla nauttien.
Illallisen äärellä, Sisteronin tummuvassa illassa, pystyi taas toteamaan, mikä päivä! Tätä tänne on tultu tekemään, nauttimaan maisemista, lämmöstä, seikkailusta.
Että, sellainen oli meidän Sisteron sinä heinäkuisena maanantaina. Kotiin matkaa about 3500 kilometriä. Huomenna jatkuisi matka. Mutta minne? Siitä sitten ensikerralla.
Kiva, kun olit mukana :) -Johanna-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti